Neljännen osan parin siis. :) Kun latailin kuvia photobuckettiin, huomasin itsekin, että kuvia on otettu aika satunnaisesti, eikä osa ole niin yhtenäinen kuin olisi tarkoitus. Mutta ehkäpä saan jotain aikaan. ;D

Arturo Miguel siis valittiin perijäksi, kyselin teiltäkin vähän, että kuka miellyttäisi eniten niin kyllähän Arturo vei voiton Melanien kanssa. :) Joku kyseli huonekalujen latauspaikkoja, joita nyt en tähän hätään muista. Katson seuraavan kerran kun avaan pelin.

 

Tässä siis tuleva perijäpariskunta. :) Vaalea ja pitkäkutrinen Melanie Andrews, johon Arturo iski silmänsä heti kun Mel tontille astui. Salamia oli kolme, joten tulevaisuus on taattu. :D

 

Arturo oli korviaan myöten rakastunut Melanieen. Hän oli kaunis, lämmin ja avoin ihminen. Myös Melanie näytti olevan kiinnostunut Arturosta. Arturo sai myös ensisuudelmansa yliopistolla. :) (anteeksi, tässä kokeilin vaihtaa korvaavia ihoja, mutta loppujen lopuksi vaihdoin entiset takaisin. :D)

Pienen harkinnan jälkeen Arturo päätti kosia Melanieta. Adele, Arturon vanhin sisko, hymyili taustalla hämmentyneesti. Douglas oli kosinut häntä vain hetkeä aiemmin. (Douglas on tuo punapää jolla on ruskeat housut ja harmaa paita.)
"Melanie.. minä rakastan sinua." Arturo hymyili ujosti ja polvistui Melanien eteen. "Tuletko vaimokseni?"

Melanie kiljahti ilosta.

"Arturo..kyllä. Tulen minä."

Arturon jalat melkein pettivät alta, kun Melanie hyppäsi innoissaan hänen syliinsä.

"Mitä sanoisit, jos jättäisimme yliopiston kesken ja muuttaisimme takaisin Kaunialaan?" Arturo silitti Melanien päätä ja kuiskasi tämän korvaan.

Melanie kohotti katseensa ja nyökkäsi.

 

Melanie katsoi ihastuneena tulevaa kotiinsa.

"Täälläkö sinä olet varttunut?"

Arturo nyökkäsi ja halasi tulevaa vaimoansa lämpimästi. Molemmat olivat pakahtua onnesta.

 

Tässä nyt ensimmäinen kunnon kasvokuva Melaniesta. Mielestäni todella kaunis. <3 :)

Entinen lastenhuone koki pienen uudistuksen, sillä siitä remontoitiin Arturon ja Melanien makuuhuone. Sisälle päästyään he päättivät hieman kokeilla sängyn jousitusta. :)

Onnellisena Melanie katseli miehensä kasvoja.

"Arturo, pidätkö lapsista?"

Arturo raotti silmiään ja oli hetken hiljaa. "Pidän. Miksi kysyt?"

Melanie hymyili pienesti. "Olisitko valmis mahdolliseen perheenlisäykseen?"

Arturo nousi istumaan ja hivuttautui lähemmäs Melanieta. "Sinun kanssasi, kyllä."

He olivat myös sopineet hääpäivän. Avioon astuminen koittaisi heti huomenna.

 

Melanien nukahdettua Arturo hipsi olohuoneeseen ja otti puhelimen luurin käteensä. Mutta minne Arturo mahtaa soittaa?

(anteeksi että parissa ekassa kuvassa on pimeää) Jostain syystä kunnon hääjuhlia ei voinut järjestää, joten Arturo ja Melanie päättivät avioitua vain kahden todistajan edessä. Ana katsoi ihastuneena säteilevää poikaansa, ja vielä kirkkaammin säteilevää morsianta.

 

Tahdon.

 

Sormuksien vaihdoin jälkeen Melanie vaistosi, että nyt olisi paikallaan juosta nopeasti vessaan.

Hän pelkäsi pilanneensa täydellisen hääpäivän huonovointisuudellaan.

 

Toisin kävi. Mentyään takaisin ulos Arturo kaappasi vaimonsa lämpimään syleilyyn.

"Minulla on sinulle yllätys, mikä ehkä parantaa oloasi. Katso taaksesi."

 

Melanie näki kadulla odottavan lentokenttätaksin.

"Arturo..olemmeko me lähdössä.. ulkomaille!?" Melanie kiljahti iloisesti.

Arturo hymyili ja vastasi myöntävästi.

"Mutta.. en ole pakannut tavaroitani.."

"Älä siitä huolehdi. Pakkasin puolestasi."

Matkalaukut kädessään molemmat taivalsivat kohti taksia ja odottivat jännittyneinä lomakohteeseen saapumista.

 

Ensimmäiseksi Arturo kirjautui hotelliin sisään. Toiseksi, hän aikoi varata heille helikopteri matkan Twikkii-saaren yli ja ympäri. Vaikka he olivat häämatkalla, pyöri Melanien mielessä vain muut miehet. :s

 

Lomansa aikana he kävivät runsaasti erilaisilla retkillä..

 

Metsästivät simpukoita ja rakensivat hiekkalinnoja rannalla..

 

Myös uiminen saaren ympäröivässä kristallin kirkkaassa vedessä kuului pariskunnan päivittäisiin puuhiin.

 

Arturo tosin keskittyi enemmän työskentelemään lapion varressa. Hiekasta löytyi mm. kaikki 3 karttaa mysteeritonteille, aarrearkku, vaaseja, leluja, kiviä, koriste-esineitä ja vesiputkia. :D

 

Paikallinen hulatyttö teki Arturoon tuttavuutta, ja opetti tälle paikallisen tervehdystavan.

 

Arturo ja Melanie auttoivat poppamiestä korjaamaan rikkinäisiä kodinkoneita ja palkinnoksi Arturo sai voodoo-nuken, jota hän käytti häikäilemättömästi vaimoonsa. :D

Myös hulatyttö sai osansa. Laitoin vahingossa romanssin. :s Oli kyllä tarkoitus laittaa se ystävä-juttu.


Meressä uiminen kohensi Arturon kuntoa ja kiinteytti nuoren miehen vatsalihaksia. :D Arturo myös itse huomasi tämän ja pullisteli vaimolleen ylpeänä.


Viimeisenä lomapäivänä he tanssivat hitaita vain uimakamppeet päällä. Arturon kädet vaeltelivat vähän väliä Melanien takamukselle. :D


Pian tulikin kotiinlähdön aika. Molemmat katselivat kaihoisasti taakse jäävää näköalaa.


Kotona Kaunialassa päivä oli kuitenkin vasta aluillaan nuoren parin saavuttua kotiin. (koristelin vähän pihaa. :D kivet ovat peräisin aarteenkaivusta.)


Melanie oli yhä lomatunnelmissa, eikä halunnut rikkoa sisällään vallitsevaa hyvänolontunnetta. Kalastaminen oli oivaa puuhaa, kun halusi rauhoittua.


Vaikka Mel otti päivän suhteellisen rauhallisesti, huono olo valtasi hänet. "Mikä minua oikein vaivaa? Kun saavuimme takaisin Kaunialaan, on oloni vain huonontunut.."


Pianhan se selvisi. Melanie oli raskaana. Arturo ja Melanie olivat käyneet pitkän keskustelun raskaudesta, eikä aborttia ollut otettu edes puheenaiheeksi. Molemmat rakastivat lapsia.


Seuraavana päivänä pihaan ilmaantui tutun näköinen sim. Hän katseli hetken Mendezien pihaa ja taloa, ja huomattuaan Arturon, vilkutti tämä hänelle. "Arturo!" (en muista tytön nimeä, joten kutsukaamme häntä vaikka Lolaksi :D)



"Lola! Oletko se sinä?" Arturo huudahti ihmeissään. "Näytät aivan erilaiselta kun hiuksesi ovat noin ja kaulassasi ei roiku leitä."
"No.. oletko iloinen nähdessäsi minut?" Lola odotti vastausta.
"Tottakai olen!" Arturo naurahti ja levitti kätensä.


Oihh :D Perinteiset poskisuudelmat tervehtiessä..


Valitettavasti kumpikaan ei pystynyt peittelemään oikeita halujaan. He olivat yksinkertaisesti ihastuneita toisiinsa.. Häpeä Arturo. :(


He eivät kuitenkaan viitsineet tehdä mitään keskellä kirkasta päivää kadulla, josta kulki jatkuvasti ohikulkijoita. Tyynysotaa siis. ;>


Sisälle päästyään Lola käveli kohti kylpyhuonetta ja meni saunaan vain pyyhe päällään.


Tottakai Arturo seurasi perässä. Hän oli lumoutunut. Lolallahan oli upea vartalo.. eikä Arturo voinut vastustaa. Mitä saunassa tapahtui, saa jäädä nyt kulissien taakse. :D


Pian Lolan pitäisi palata kotiinsa, Twikkii-saarelle. Arturo olisi halunnut Lolan jäävän yöksi..


Melaniella ei ollut hajuakaan mitä hänen miehensä parhaallaan puuhasi. Hän keskittyi tekemään vaikutusta Arturon vanhempiin - puhumalla ruoka suussa. :)


Melanie oli nukkunut paljon raskauden aikana. Hän väsyi normaalia helpommin, mutta nyt hän heräsi kesken uniensa. Hän tunsi supistuksia. Synnytys oli alkamaisillaan.



Melanie punnersi maailmaan pienen pojan, Nicholaksen. Nicholas peri äitinsä ihon-, silmien- ja hiustenvärin. :D



Koko suku riensi katsomaan vastasyntynyttä. Arturo oli ihastuksissaan Melanien sylissä jokeltavasta pienokaisesta.


Ei ollut yhtään kuvaa, jotka kuvaisivat elämää syntymän ja kasvun väliltä, joten pääsemmekin suoraan Nicholaksen syntymäpäiville..



Nicholaksesta tuli todella suloinen. ^^


Tärkeät taidot piti tietenkin opetella - mahtimaidon avulla. Nicholas oli erittäin kiltti lapsi ja oppi taidot nopeasti. Potalla käynnin opettelemiseenkin meni vain 2 pottailu kertaa. :)


Kyllä.. Melanie oli taas raskaana. Raskaus oli iloinen asia kummallekin, eivätkä tuoreet vanhemmat malttaneet odottaa vauvan syntymää.



Kantaäidin oli aika siirtyä seuraavaan ikävaiheeseen. Ainakin ilmeestä päätellen se ei ollut aivan kivutonta.

Anasta tuli suhtkoht nuorekas mummeli. ^^ Hän ei suostunut luopumaan vahvan värisistä meikeistään edes vanhuksena - eikä varsinkaan korvarenkaista.


Samaan aikaan kun Ana vanhentui, käynnistyi Melanien toinen synnytys.


Koko perhe tuli tukemaan Melanieta - hyppimällä sängyn toisella puolella synnyttävästä naisesta. :D
Melanie pinnisti vielä viimeisen kerran..


Maailmaan tupsahti Nicholaksen naispuolinen kopio, Maya.


Pieni Nicholas oli täpinöissään uuden pikkusiskon johdosta. :) Niin suloinen. ;D<3


Arturo oli hyvin lapsirakas, eikä jättänyt Nicholasta huomiotta, vaikka perheeseen syntyikin pieni vauva.


Myös mummi hukutti Nicholaksen pusuihin. Heh, suloiset mutruhuulet! :D


Koska lastenvahti ei ollut erityisen tervetullut Mendezeille, hoiti Ana lapsenlapsiaan Arturon ja Melanien ollessa töissä.


Astuttuaan ulos kimppakyydistä Melanie tuuletti saamansa työpaikan alennuksen tähden. :D


Arturolla meni hieman paremmin. Hän oli viimein tienannut ensimmäiset 5000§ simoleoniaan.

Tähänpä päättyy 4. osa, koska kuvatkin loppuivat. :) Tein tämän osan 2 kertaa, koska ekalla kerralla netti tilttasi.. koitin kyllä tehdä tätäkin osaa ihan ajatuksella, mutta jotain virheitä saattaa olla.
Kommentteja saa aina laittaa. <3 :)